Hoitotarvikejakelu: kuka saa ilmaiset hoitotarvikkeet ja miten ne tilataan

Hoitotarvikejakelu on hyvinvointialueen palvelu, josta pitkäaikaisesti sairas saa sairautensa hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta. Jakelusta saa esimerkiksi diabeteksen hoitotarvikkeet, vaipat keskivaikeaan ja vaikeaan inkontinenssiin, katetrit, avannetarvikkeet sekä kroonisten haavojen hoitotuotteet. Tarvikkeet eivät kuitenkaan ole kaikille, eikä jakelu kata kaikkea: ratkaisevaa on lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arvio ja hoitosuunnitelma.

Tässä oppaassa käydään läpi, kuka saa maksuttomat hoitotarvikkeet, mitä jakelusta saa ja mitä ei, kuinka paljon tarvikkeita annetaan, miten tilaus ja nouto toimivat ja mitä vuosina 2026 ja 2027 muuttuu. Mukana on taulukko kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin jakelusivuista sekä lista tilanteista, joissa tarvikkeet hankitaan itse.

Mitä hoitotarvikejakelu on

Hoitotarvikejakelu on osa hyvinvointialueen sairaanhoitoa. Helsingissä palvelun järjestää kaupunki. Alueesta riippuen palvelun nimi on hoitotarvikejakelu, hoitotarvikepalvelu tai omahoitotarvikejakelu, mutta kyse on samasta asiasta.

Oikeus perustuu lakiin. Terveydenhuoltolain 24 §:n mukaan sairaanhoitopalveluihin sisältyvät hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Lain 25 §:n mukaan myös kotisairaanhoidossa ja kotisairaalahoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Asiakasmaksulain 5 §:n mukaan pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarkoitetut hoitotarvikkeet ovat maksuttomia.

Käytännön linjaukset tulevat sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton kuntainfosta vuodelta 2013. Sen mukaan tarvikkeet luovutetaan maksutta, eikä niistä saa periä omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja tai muita maksuja. Ohje korostaa, että jakelu ei ole pelkkää tarvikkeiden jakamista: siihen kuuluu hoidon kokonaistilanteen arviointi, sairaanhoidollinen ohjaus ja tarvittaessa kotikäynti. Myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia voidaan opastaa tarvikkeiden käytössä.

Jakelu on merkittävä palvelu. Kuntaliiton vuonna 2022 tekemän kyselyn mukaan hoitotarvikejakelun kustannukset olivat vuonna 2021 keskimäärin 31 euroa asukasta kohden, ja vastanneiden organisaatioiden välillä luku vaihteli 20 ja 47 euron välillä. Keski-Suomen hyvinvointialue kertoi huhtikuussa 2026 jakavansa maksuttomia hoitotarvikkeita noin 50 000 asiakkaalle ja varanneensa niihin 13,5 miljoonaa euroa vuodelle 2026.

Kuka saa maksuttomat hoitotarvikkeet

STM:n ohjeen mukaan hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Hyvinvointialueiden ohjeissa toistuvat samat edellytykset:

• Todettu pitkäaikainen sairaus tai vamma. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mukaan tarvikkeita voi saada myös silloin, kun sairaus voidaan jo todettaessa tulkita pitkäaikaiseksi
• Ammattilaisen arvio ja lähete. Päätöksen tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja tarve kirjataan hoitosuunnitelmaan
• Asuminen kotona tai kotihoitoon rinnastettavassa asumisessa, kuten palveluasumisessa. Laitos- ja osastohoidossa tarvikkeet kuuluvat hoitoon
• Asiakkuus alueella. Jakelusta vastaa se hyvinvointialue, jonka terveyspalveluja käytät

Kolmen kuukauden säännöstä on poikkeuksia. STM:n ohjeen mukaan esimerkiksi diabetesta sairastava tai dialyysipotilas tarvitsee tarvikkeet usein heti sairaalasta kotiuduttuaan. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue kertoo, että diabetes-, dialyysi- ja avanneasiakkaat saavat tarvikkeet heti, kun sairaus todetaan.

Yksityislääkärin arvio ei yksin riitä. STM:n ohjeen mukaan yksilöllinen tarve kirjataan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, tuliko tarve ilmi julkisella vai yksityisellä ammattilaisella. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan jakeluohjeen mukaan muualla tehty hoitosuunnitelma ja lähete arvioidaan hyvinvointialueella ennen tarvikkeiden luovutusta.

Taulukko perustuu STM:n ohjeeseen ja hyvinvointialueiden jakeluohjeisiin. Lopullinen arvio tehdään aina yksilöllisesti.

Mitä jakelusta saa

STM:n ohjeessa luetellaan esimerkkejä tarvikkeista, jotka kuuluvat jakeluun. Hyvinvointialueet tarkentavat listaa omissa ohjeissaan, ja monella alueella jaetaan lisäksi esimerkiksi letkuravitsemuksen, uniapnean ja veren hyytymisen kotimittauksen tarvikkeita.

Lähde: STM:n ja Kuntaliiton kuntainfo hoitotarvikejakelusta.

Merkkiä ei voi valita vapaasti. Jakelussa annetaan hyvinvointialueen kilpailuttamia sopimustuotteita. Esimerkiksi Pirkanmaan sekä Vantaan ja Keravan ohjeissa todetaan, ettei asiakkaalla ole subjektiivista oikeutta tietyn toimittajan tuotteisiin, ja jos asiakas haluaa valikoiman ulkopuolisen tuotteen, hän hankkii ja maksaa sen itse. STM:n ohjeen mukaan yksilölliset ratkaisut on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi silloin, kun kilpailutettu tuote aiheuttaa käyttäjälle allergisia oireita.

Mitä jakelu ei kata

STM:n ohje ei luettele jakelun ulkopuolelle jääviä tuotteita, mutta hyvinvointialueet tekevät sen. Kävimme läpi viiden alueen julkiset jakeluohjeet, ja niissä on selvä yhteinen linja: normaaliin hygieniaan ja perushoitoon kuuluvat tuotteet asiakas hankkii itse.

✓ = mainittu alueen ohjeessa jakeluun kuulumattomana. Viiva tarkoittaa, ettei tuotetta mainita ohjeen listassa, mikä ei tarkoita, että se kuuluisi jakeluun. Lähteet: Itä-Uusimaa 2025, Pirkanmaa, Vantaa ja Kerava 2023, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa 2024.

Ohjeissa rajataan jakelun ulkopuolelle myös esimerkiksi lääkkeet ja lääkkeelliset valmisteet (Itä-Uusimaa, Vantaa ja Kerava, Etelä-Pohjanmaa), leikkauksen jälkeisen haavanhoidon tuotteet (Itä-Uusimaa, Vantaa ja Kerava) sekä hoitajien työssään käyttämät suojaimet (Vantaa ja Kerava, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa). Itä-Uudenmaan ohjeessa jakelun ulkopuolelle jäävät myös katetrointisetit, ja Vantaan ja Keravan ohjeessa kinesioteipit.

Kuinka paljon tarvikkeita saa

Tarvikkeita annetaan tavallisesti kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Tuoteryhmästä ja alueesta riippuen jakso voi olla lyhyempi tai pidempi: Pohjois-Karjalassa toimitetaan tuoteryhmästä riippuen 1-6 kuukauden tarve, Pohjanmaalla 3-12 kuukauden tarve, kun taas kroonisten haavojen tuotteita annetaan Itä-Uudellamaalla pääsääntöisesti kahden viikon ja Pirkanmaalla kuukauden määrä kerrallaan.

Määrä perustuu yksilölliseen tarpeeseen, ei kiinteään kiintiöön. STM:n ohjeen mukaan jakelusta vastaava taho voi laatia omia ohjeitaan, mutta ne eivät saa rajoittaa yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa määrää, eikä ehdottomia enimmäismääriä voi asettaa. Siksi alueiden ohjeissa mainitut määrät ovat ohjeellisia: esimerkiksi Itä-Uudellamaalla niistä voidaan poiketa yksilöllisen arvion perusteella, ja Pirkanmaalla hoitotarvikepalvelusta vastaava apulaisylilääkäri voi myöntää erityisluvan.

Esimerkki: inkontinenssisuojien määrät

Esimerkki: verensokeriliuskojen määrät

Lähteet: Pirkanmaan hoitotarvikepalvelun kriteerit ja yleisohje, Itä-Uudenmaan jakeluohje 2025. Tarve arvioidaan aina hoitosuunnitelmassa.

Näin jakelu toimii vaihe vaiheelta

Prosessi on pääpiirteissään sama kaikilla alueilla, vaikka tilauskanavat ja noutopaikat vaihtelevat.

1. Tarpeen arviointi. Hoitava yksikkö, esimerkiksi terveysasema, diabetesvastaanotto, erikoissairaanhoito tai kotihoito, arvioi tarvikkeiden tarpeen
2. Lähete ja hoitosuunnitelma. Ammattilainen kirjaa tarpeen hoitosuunnitelmaan ja tekee lähetteen jakeluun. Itä-Uudenmaan ohjeen mukaan lähetteessä on oltava vähintään diagnoosi, tuote, arvioitu tarve ja inkontinenssituotteissa lantion ympärysmitta. Puutteellinen lähete voi viivästyttää toimitusta
3. Ensimmäinen tilaus. Usein hoitava yksikkö tai jakelu tekee ensimmäisen tilauksen, tai jakelu ottaa sinuun yhteyttä. Satakunnassa ensimmäinen tilaus tehdään aina puhelimitse
4. Jatkotilaukset. Tilaat itse sähköisesti tai puhelimitse. Sähköinen tilaus vaatii vahvan tunnistautumisen
5. Toimitus. Tarvikkeet toimitetaan Postin noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin, alueen omaan noutokaappiin tai apteekkiin. Vaipat, katetrit ja avannetuotteet toimitetaan monella alueella kotijakeluna suoraan sopimustoimittajalta
6. Seuranta. Hoitava yksikkö seuraa käyttöä ja päivittää hoitosuunnitelmaa. Esimerkiksi Pirkanmaalla haavanhoitotuotteisiin oikeuttava suunnitelma on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan

Tilaus toisen puolesta

Omainen tai muu läheinen voi tilata ja noutaa tarvikkeita, kun puolesta asioinnista on sovittu. Käytännöt vaihtelevat: Pohjois-Karjalassa sähköisen tilauksen voi tehdä toisen puolesta Suomi.fi-valtuuksilla, ja Itä-Uudellamaalla käytetään suostumus puolesta asiointiin -lomaketta. Pirkanmaan ohjeen mukaan toisen puolesta tilattaessa ilmoitetaan henkilön nimi, syntymäaika ja yhteystiedot, tuotteen nimi, toimittaja, REF-numero ja määrä. REF-numero löytyy tuotepakkauksesta, usein viivakoodin läheltä.

Hoitotarvikejakelu alueittain

Taulukossa on kaikkien 21 hyvinvointialueen ja Helsingin jakelusivut, sähköinen tilauskanava ja tavallisin toimitustapa. Tarkat aukioloajat, puhelinajat ja noutopisteet löytyvät alueen omalta sivulta, koska ne muuttuvat usein.

Tiedot on tarkistettu alueiden verkkosivuilta syyskuussa 2026. Ahvenanmaa ei kuulu hyvinvointialueisiin.

Palse.fi on yleisin sähköinen tilauskanava. Se on käytössä ainakin Satakunnassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kanta-Häme valmistelee sen käyttöönottoa, ja Pohjois-Pohjanmaa siirtyy siihen vuoden 2027 alusta. Palse.fi-palvelussa näet sinulle tehdyn jakelusuunnitelman ja tilattavissa olevat määrät. Helsingissä sekä Vantaalla ja Keravalla sähköiset tilaukset tehdään Maisa-palvelussa, ja muilla alueilla alueen omissa digipalveluissa.

Mikä muuttuu 2026-2027

Hoitotarvikejakelu on murroksessa. Suunta on sama lähes kaikkialla: kuntien terveysasemilla olleet jakelupisteet korvataan keskitetyllä jakelulla, tilaukset tehdään ennakkoon sähköisesti tai puhelimitse, ja tarvikkeet noudetaan Postin noutopisteestä tai toimitetaan kotiin.

• Satakunta keskitti jakelun 5.1.2026. Kuntien sote-pisteiden jakelu loppui, ja tarvikkeet toimitetaan asiakkaan valitsemaan Postin noutopisteeseen 1-2 viikossa. Kotijakelun tuotteet toimitetaan kotiin 3-5 vuorokaudessa
• Pohjois-Savo siirsi toimitukset Postin noutopisteisiin kesäkuun 2026 loppuun mennessä, ja paikallisten jakelupisteiden aukiolot päättyivät. Vaipat ja muut kotijakelun tuotteet toimitetaan edelleen kotiin
• Keski-Suomi kertoi 16.4.2026 yhdenmukaistavansa jakelukäytäntöjä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Lapin ja Satakunnan kanssa. Samalla jaettavat tuotteet ja niitä koskevat lähetteet arvioidaan uudelleen. Alue korostaa, että pitkäaikaissairauksien hoitotarvikkeet säilyvät maksuttomina
• Pohjois-Pohjanmaa kertoi 15.5.2026, että vuoden 2027 alusta tarvikkeet tilataan ensisijaisesti Palse.fi-palvelun kautta ja noudetaan yhteistyökumppanin toimipisteistä tai pakettiautomaateista. Sosiaali- ja terveyskeskuksista tarvikkeita ei silloin enää jaeta. Vuoden 2026 ajan tilaukset tehdään entiseen tapaan
• Kainuu otti Palse.fi-palvelun käyttöön 2.12.2024

Mitä muutos tarkoittaa sinulle? Tarvikkeita ei enää haeta hyllystä vaan tilataan etukäteen, joten tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Tarkista, että lähetteesi on ajan tasalla, ja ota käyttöön OmaPosti-sovellus, jota esimerkiksi Pohjois-Savon hoitotarvikejakelu suosittelee toimitusten seurantaan ja noutoviesteihin.

Vaipat ja inkontinenssisuojat

Inkontinenssituotteille on jakeluohjeissa tarkat kriteerit. Suojia myönnetään diagnosoidusta sairaudesta johtuvaan keskivaikeaan tai vaikeaan inkontinenssiin, kun se on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Vaikeusaste arvioidaan esitietojen ja tutkimusten perusteella, ja sen on näyttävä lähetteestä.

Lähteet: Itä-Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Vantaan ja Keravan jakeluohjeet.

Muita huomioitavia asioita:

• Hoito ensin. Ennen pitkäaikaista lähetettä selvitetään, voidaanko inkontinenssia hoitaa tai lievittää esimerkiksi fysioterapialla tai lääkityksellä
• Tietyissä sairauksissa vaikeusaste ei ratkaise. Itä-Uudellamaalla suojia myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi kehitysvammaan, Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin, pitkälle edenneeseen muistisairauteen, ulosteinkontinenssiin ja kotona asuvalle saattohoitopotilaalle
• Omavastuuaika. Kymenlaaksossa inkontinenssisuojissa on kolmen kuukauden omavastuuaika, jonka ajan asiakas hankkii suojat itse. Pohjois-Savossa toimittaja lähettää pienen määrän kokeilutuotteita, ja ennen kuin oikea tuote on määritelty, asiakas hankkii suojat omakustanteisesti
• Kilpailutettu merkki. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla jakelun inkontinenssisuojat tilataan suoraan sopimustoimittajan asiakaspalvelusta neljä kertaa vuodessa
• Lapset ja yökastelu. Yli 3-vuotiaille lapsille, joilla on kehitysviivästymä, kehitysvamma tai muu vakava sairaus, suojia annetaan erikoislääkärin lähetteellä. Tavanomainen eli fysiologinen yökastelu ei oikeuta maksuttomiin suojiin

Jos jäät jakelun ulkopuolelle tai tarvitset suojia omavastuuajalle, oikean mallin ja koon valinnassa auttaa aikuisten vaippojen valintaopas. Tippasuojat ja kevyet suojat löytyvät osastolta tippasuojat ja lisävaipat.

Tuotekorttien hinnat ovat julkaisuhetken hintoja ilman arvonlisäveroa.

Teippi- ja housuvaipat löytyvät vaippaosastolta. Pienet 10 kappaleen pussit sopivat koon ja mallin kokeiluun ennen isompaa hankintaa.

Vaippojen lisäksi tarvitaan usein ihonsuojaa ja vuodesuojausta, joita jakelu ei kata. Ihon hoidosta kerrotaan tarkemmin vaippaihottumaa käsittelevässä artikkelissa ja vuoteen suojaamisesta vuodesuojauksen oppaassa.

Diabetestarvikkeet ja neulojen hävitys

Diabeteksen hoito- ja seurantatarvikkeet ovat jakelun ydintä. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla tuotteiden saaminen edellyttää diabetesdiagnoosia ja diabeteslääkityksen käyttöä. Jakelusta saa hoitosuunnitelman mukaan verensokerimittarin ja -liuskat, lansetit, insuliiniruiskut ja insuliinikynien neulat sekä insuliinikynät.

• Insuliinikynät. Itä-Uudellamaalla annetaan yksi monikäyttöinen kynä kutakin insuliinilaatua kohden vuodessa. Rikkoutunut kynä vaihdetaan, mutta kadonneen tilalle asiakas hankkii uuden itse
• Glukoosisensorit on pääsääntöisesti tarkoitettu tyypin 1 diabeetikoille, ja niiden tarve arvioidaan erillisten kriteerien perusteella
• Mittari ja paristot. Itä-Uudellamaalla luovutetaan yksi perusmittari, ja vaihtoparistot asiakas hankkii itse
• Esidiabetes. Jos verensokeri on koholla ilman diabetesdiagnoosia, mittaustarvikkeet eivät kuulu jakeluun. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ne on rajattu jakelun ulkopuolelle, ja Itä-Uudellamaalla henkilöt ohjataan hankkimaan mittaustarvikkeet omaehtoisesti. Itä-Uudellamaalla tarvikkeita voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti antaa, jos lääkäri määrää verensokerin seurannan esimerkiksi kortisonihoidon ajaksi

Insuliinin pistämisestä ja ruiskukoon valinnasta kerrotaan tarkemmin insuliiniruiskua ja pistostekniikkaa käsittelevässä oppaassa ja neulojen koosta injektioneulojen ja ruiskujen oppaassa.

Tuotekorttien hinnat ovat julkaisuhetken hintoja ilman arvonlisäveroa.

Näin hävität käytetyt neulat

Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjeen mukaan kaikki neulan sisältävät tuotteet, kuten insuliinikynän neulat, ruiskut, insuliinipumpun kanyylit ja lansetit, viedään apteekkiin. Ne kerätään kotona kovaseinäiseen, suljettavaan astiaan, ja hyvin suljettu astia viedään apteekkiin erillään muusta lääkejätteestä. Verensokeriliuskat voi Pirkanmaan ohjeen mukaan laittaa sekajätteeseen, ja sensorit ja mittarit kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromuun.

Riskijäteastia hankitaan usein itse. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan ohjeissa neulankeräys- tai riskijäteastiat mainitaan tuotteina, jotka asiakas hankkii itse. Tarkista oman alueesi käytäntö. Riskijäteastia on tehty nimenomaan neulojen keräämiseen: se on jäykkä ja sen voi sulkea tiiviisti ennen apteekkiin viemistä. Riskijäteastioita on 0,4 litran taskumallista usean litran astioihin.

Haavanhoitotuotteet

Haavanhoitotuotteet ovat maksuttomia pääsääntöisesti vain kroonisen tai kroonistumisvaarassa olevan haavan hoitoon. Itä-Uudenmaan ohjeen mukaan edellytyksenä on, että haava on diagnosoitu krooniseksi tai haavahoidon asiantuntija on arvioinut sen olevan vaarassa kroonistua. Akuuttien ja lyhytkestoisten haavojen tuotteet eivät kuulu jakeluun. Ohjeessa on havainnollinen esimerkki: diabeetikon kädessä oleva traumaattinen haava ei oikeuta maksuttomiin tuotteisiin, vaikka perussairautena on diabetes.

• Omavastuuaika. Vantaalla ja Keravalla haavanhoitotarvikkeissa on kolmen kuukauden omavastuuaika. Ilman sitä hoidetaan muun muassa valtimo- ja laskimoperäiset haavat, painehaavat, traumaattiset säärihaavat sekä neuropaattiset ja diabeettiset jalkahaavat
• Leikkaushaavat. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan ohjeiden mukaan leikkauksen jälkeisen haavanhoidon tuotteet hankitaan itse
• Mistä tuotteet saa. Itä-Uudellamaalla kroonisten haavojen tuotteet saa terveysasemalta tai oman hoitajan kautta, ei jakelun tilauksena
• Huuhtelu. Itä-Uudenmaan ohjeen mukaan haavan huuhteluun soveltuu parhaiten juomakelpoinen, kehon lämpöinen vesi, ja Pohjois-Savon ohjeen mukaan keittosuolahuuhtelu ei ole kotona toteutettavassa haavanhoidossa tarpeen

Sidoksen valinnasta kerrotaan haavanhoitotuotteiden oppaassa ja painehaavan hoidosta painehaavaa käsittelevässä artikkelissa. Pienet haavat, leikkaushaavojen jälkihoito ja sidosten kiinnitys ovat tavallisimmat tilanteet, joissa tuotteet hankitaan itse.

Tuotekorttien hinnat ovat julkaisuhetken hintoja ilman arvonlisäveroa.

Katetrit, avanne ja muut erityistarvikkeet

Avanne-, katetri-, hengitys- ja ravitsemustarvikkeiden tarpeen ja tuotevalinnan tekee yleensä erikoissairaanhoito tai erikoistunut hoitaja, esimerkiksi avannehoitaja tai uroterapeutti. Näissä ryhmissä tuotteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja muutoksista sovitaan hoitavan yksikön kanssa.

• Avannetarvikkeet annetaan avannehoitajan laatiman hoitosuunnitelman mukaan. Pirkanmaan ohjeen mukaan avannepussien hajunpoistajat eivät kuulu jakeluun
• Katetrit annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan, tavallisesti kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Pirkanmaalla voi saada matkakatetreja noin kuukauden tarpeen vuodessa kodin ulkopuoliseen käyttöön. Suojakäsineet eivät kuulu katetrien jakeluun, ja Itä-Uudellamaalla sekä Vantaalla ja Keravalla katetrointisetit on rajattu jakelun ulkopuolelle
• Uniapnean tarvikkeet. Itä-Uudellamaalla annetaan esimerkiksi maski ja letku kerran vuodessa ja suodattimia kaksi vuodessa
• Happihoito. Pirkanmaan ohjeen mukaan happirikastin annetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, lääkehappi määrätään reseptillä ja Kela korvaa sen kustannuksia. Happiviikset, maskit ja letkut kuuluvat jakeluun
• Letkuravitsemus. Ravinnonsiirtotarvikkeet kuuluvat jakeluun, mutta ravintovalmisteet eivät

Katetrit ja virtsapussit löytyvät osastolta katetrit, virtsapussit ja -telineet.

Palveluasuminen, kotihoito ja hoivakodit

Palveluasumisessa ja hoivakodeissa on tärkeää erottaa asukkaan omat hoitotarvikkeet ja henkilökunnan työvälineet.

• Asukkaan henkilökohtaiset hoitotarvikkeet, kuten vaipat, diabetestarvikkeet ja katetrit, voi saada jakelusta samoin perustein kuin kotona asuva. Pohjois-Savon ohjeen mukaan palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä tarvikkeita jaetaan vain asiakkaan henkilökohtaiseen tarpeeseen
• Henkilökunnan tarvikkeet, kuten suojakäsineet, esiliinat ja pesulaput, maksaa toimintayksikkö. Näin todetaan esimerkiksi Vantaan ja Keravan sekä Etelä-Pohjanmaan ohjeissa
• Laitos- ja osastohoidossa käytetyt tarvikkeet kuuluvat Pohjois-Savon ohjeen mukaan hoitopäivän hintaan, ja ne tilaa ja maksaa hoitava yksikkö
• Kotihoito. Etelä-Pohjanmaan ohjeen mukaan hyvinvointialueen kotihoito tuo asiakkaan tarvitsemat hoitotarvikkeet mukanaan. Yksityisen kotihoidon asiakas saa tarvikkeet samoin kriteerein, mutta hoitajan työssään käyttämät tarvikkeet hankkii työnantaja
• Henkilökohtainen avustaja. Etelä-Pohjanmaalla työnantajamallilla toimivan avustajan välttämättömiä varusteita, kuten suojakäsineitä, voi saada erikseen sovittavalla tavalla vammaissosiaalityön päätöksellä

Hoivayksikön ja kotihoitoyrityksen omista hankinnoista kerrotaan hoitokotien ja palvelutalojen hankintaoppaassa ja käsineiden valinnasta kertakäyttökäsineiden oppaassa.

Tuotekorttien hinnat ovat julkaisuhetken hintoja ilman arvonlisäveroa.

Milloin tarvikkeet hankitaan itse

Hoitotarvikejakelu on aina ensisijainen reitti, jos kriteerit täyttyvät. Jakeluohjeiden perusteella on kuitenkin tavallisia tilanteita, joissa tarvikkeet hankitaan itse:

1. Tarve on tilapäinen. Alle kolme kuukautta kestävä tarve ei pääsääntöisesti oikeuta maksuttomiin tarvikkeisiin, esimerkiksi toimenpiteen jälkeen
2. Omavastuuaika on käynnissä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa inkontinenssisuojissa ja Vantaalla ja Keravalla haavanhoitotarvikkeissa on kolmen kuukauden omavastuuaika
3. Odotat päätöstä tai toimitusta. Lähetteen käsittely, tuotteen kokeilu ja toimitus voivat viedä viikkoja
4. Inkontinenssi on lievä. Tippasuojat ja kevyet suojat hankitaan itse
5. Haluat toisen merkin tai mallin kuin alueen kilpailuttama tuote
6. Tarvitset enemmän kuin hoitosuunnitelmaan on kirjattu, esimerkiksi Pirkanmaalla yli viisi suojaa vuorokaudessa
7. Kyse on perushoidosta tai hygieniasta: pesukintaat, pesuvoiteet, suojavoiteet, vuodesuojat, poikkilakanat, ruokalaput ja suojakäsineet
8. Tarvitset riskijäteastian käytetyille neuloille
9. Seuraat terveyttäsi ilman diagnoosia, esimerkiksi verensokeria tai verenpainetta. Etelä-Pohjanmaan ohjeessa myös verenpainemittarit on rajattu jakelun ulkopuolelle

Pesu ja ihonhoito ovat tavallisin tarve, jota jakelu ei kata. Vuodepotilaan pesemisestä kerrotaan vuodepotilaan hygieniaa käsittelevässä artikkelissa, ja omaishoitajan hankinnoista kotihoidon ja omaishoitajan oppaassa.

Tuotekorttien hinnat ovat julkaisuhetken hintoja ilman arvonlisäveroa.

Perushoidon pientarvikkeet, kuten ruokalaput, virtsapullot ja vanupuikot, sekä kotiin tarkoitetut verenpainemittarit kuuluvat samaan ryhmään.

Jos tarvikkeet eivät riitä

Jos tarvikkeet eivät riitä tai tuote ei sovi, ota ensin yhteyttä hoitavaan yksikköön, koska se määrittää tarvikkeiden määrän ja tekee tarvittaessa uuden lähetteen. Pohjois-Savon ohjeen mukaan määriä koskevat erimielisyydet ohjataan hoitavalle taholle, ja jos asiakas on tyytymätön jakelun käytäntöihin, hän voi olla yhteydessä jakelusta vastaavaan esihenkilöön tai tehdä oikaisuvaatimuksen.

Jos olet tyytymätön hoitoosi, voit tehdä potilaslain 10 §:n mukaisen muistutuksen. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus ja annettava siihen perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa.

Jos kilpailutettu tuote aiheuttaa allergisia oireita tai ei muuten sovi, kerro siitä hoitavalle yksikölle. STM:n ohjeen mukaan yksilölliset ratkaisut on otettava huomioon kilpailutuksesta huolimatta, ja Itä-Uudenmaan ohjeessa allergia mainitaan esimerkkinä painavasta syystä käyttää muuta tuotetta.

Muutto ja hoitopaikan valinta

Jakelusta vastaa se hyvinvointialue, jonka terveyspalveluja käytät. Itä-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan ohjeiden mukaan, jos vaihdat terveysaseman toiselle hyvinvointialueelle, myös pitkäaikaissairauksien hoitotarvikkeiden jakelu siirtyy valitulle alueelle.

Jos asut pidempään toisen alueen paikkakunnalla, tarvitaan Etelä-Pohjanmaan ohjeen mukaan kotikunnan hoitosuunnitelma, maksusitoumus tai sote-keskuksen vaihto. Samoin Etelä-Pohjanmaalla asumispalveluyksikössä asuva toisen alueen asukas tarvitsee maksusitoumuksen omalta hyvinvointialueeltaan. Kerro muutosta jakeluun ajoissa, jotta toimitukset eivät katkea.

Hoitotarvikkeet ja apuvälineet

Hoitotarvikkeet ja apuvälineet sekoittuvat helposti, mutta ne ovat eri palveluja. Hoitotarvikkeet ovat kulutustarvikkeita, jotka luovutetaan käyttäjälle. Apuvälineet, kuten rollaattorit, pyörätuolit ja sairaalasängyt, lainataan apuvälinepalveluista, ja niistä säädetään terveydenhuoltolain 29 §:ssä ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta annetussa asetuksessa (1363/2011). STM:n hoitotarvikeohje ei koske apuvälineitä eikä lainattavia tai palautettavia välineitä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on hoitotarvikejakelu?

Hyvinvointialueen palvelu, josta pitkäaikaisesti sairas saa sairautensa hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet maksutta. Se perustuu terveydenhuoltolakiin ja asiakasmaksulakiin, ja siihen kuuluu myös tarvikkeiden käytön ohjaus.

Kuka saa ilmaiset hoitotarvikkeet?

Henkilö, jolla on lääketieteellisesti todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, ja jonka tarvikkeiden tarve on kirjattu hoitosuunnitelmaan. Päätöksen tekee lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Mitä hoitotarvikejakelusta saa?

Esimerkiksi diabeteksen hoitotarvikkeet, avannetarvikkeet, katetrit, kroonisten haavojen hoitotuotteet, vaipat keskivaikeaan tai vaikeaan inkontinenssiin sekä hengitys-, dialyysi- ja letkuravitsemustarvikkeet. Tarkka valikoima määräytyy alueen ohjeen ja hoitosuunnitelman mukaan.

Mitä hoitotarvikejakelu ei kata?

Normaaliin hygieniaan ja perushoitoon kuuluvat tuotteet, kuten suojakäsineet, pesukintaat, pesuvoiteet, käsidesin, tippasuojat, poikkilakanat ja ruokalaput. Monen alueen ohjeessa jakelun ulkopuolelle jäävät myös laastarit, tukisukat ja riskijäteastiat.

Maksavatko hoitotarvikkeet mitään?

Eivät. STM:n ohjeen mukaan tarvikkeista ei saa periä omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja tai muita maksuja. Maksullisia ovat vain tuotteet, jotka eivät kuulu jakeluun tai joita hankitaan itse.

Pitääkö sairauden kestää kolme kuukautta?

Pääsääntöisesti kyllä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa tarve on heti selvästi pysyvä, kuten diabetes, dialyysi ja avanne. Näissä tarvikkeet voi saada heti sairauden toteamisen jälkeen.

Miten saan lähetteen hoitotarvikejakeluun?

Ota yhteyttä hoidostasi vastaavaan yksikköön, esimerkiksi terveysasemalle, diabetesvastaanotolle tai kotihoitoon. Ammattilainen arvioi tarpeen, kirjaa sen hoitosuunnitelmaan ja tekee lähetteen jakeluun.

Kelpaako yksityislääkärin lähete?

Ei yksinään. STM:n ohjeen mukaan tarve kirjataan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa, vaikka se olisi tullut ilmi yksityisellä ammattilaisella. Hyvinvointialueen ammattilainen arvioi muualla tehdyn suunnitelman ennen tarvikkeiden luovutusta.

Kuinka paljon tarvikkeita saa kerralla?

Tavallisesti kolmen kuukauden tarpeen. Tuoteryhmästä ja alueesta riippuen jakso voi olla lyhyempi, esimerkiksi kroonisten haavojen tuotteissa kahdesta viikosta kuukauteen, tai pidempi, kuten Pohjanmaalla jopa 12 kuukautta.

Onko hoitotarvikkeilla enimmäismäärä?

STM:n ohjeen mukaan ehdottomia enimmäismääriä ei voi asettaa, vaan määrä perustuu yksilölliseen tarpeeseen. Alueiden ohjeissa on ohjeellisia määriä, joista voidaan poiketa ammattilaisen arvion perusteella.

Montako vaippaa hoitotarvikejakelusta saa?

Määrä arvioidaan yksilöllisesti. Ohjeellisesti esimerkiksi Pirkanmaalla enintään viisi suojaa vuorokaudessa, Pohjois-Savossa lähtökohtaisesti neljä ja Itä-Uudellamaalla 1-5 suojaa vuorokaudessa enintään kahta eri mallia.

Saako vaippoja ilmaiseksi lievään virtsankarkailuun?

Ei yleensä. Lievässä inkontinenssissa, jossa virtsa karkaa harvoin tai ponnistettaessa, tippasuojat ja kevyet suojat hankitaan itse. Maksuttomia suojia myönnetään keskivaikeaan ja vaikeaan inkontinenssiin.

Mitä keskivaikea inkontinenssi tarkoittaa?

Jakeluohjeissa sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa virtsa karkaa useita kertoja päivässä, noin 1,5 desilitraa kerrallaan. Vaikeassa inkontinenssissa virtsa karkaa jatkuvasti tai myös levossa.

Voinko valita vaippojen merkin?

Et vapaasti. Jakelussa annetaan alueen kilpailuttamia sopimustuotteita. Jos haluat toisen merkin, hankit sen itse. Poikkeus voidaan tehdä painavasta syystä, esimerkiksi allergian vuoksi.

Mitä omavastuuaika tarkoittaa?

Aikaa, jonka asiakas hankkii tarvikkeet itse ennen kuin maksuton jakelu alkaa. Esimerkiksi Kymenlaaksossa inkontinenssisuojissa ja Vantaalla ja Keravalla haavanhoitotarvikkeissa omavastuuaika on kolme kuukautta.

Saako yökasteluun ilmaisia vaippoja?

Tavanomainen eli fysiologinen yökastelu ei jakeluohjeiden mukaan oikeuta maksuttomiin suojiin. Yli 3-vuotiaalle lapselle, jolla on esimerkiksi kehitysvamma tai muu vakava sairaus, suojia voidaan myöntää erikoislääkärin arvion perusteella.

Kuuluvatko vuodesuojat hoitotarvikejakeluun?

Eivät yleensä. Vuodesuojat eli kroonikkovaipat ja poikkilakanat mainitaan jakelun ulkopuolelle jäävinä tuotteina esimerkiksi Itä-Uudenmaan, Pirkanmaan, Vantaan ja Keravan sekä Pohjois-Savon ohjeissa.

Kuuluvatko pesukintaat jakeluun?

Eivät. Pesukintaat, pesulaput ja pesuvoiteet luetaan perushoidon tuotteiksi, ja kaikissa tarkastelemissamme viidessä jakeluohjeessa pesutuotteet on rajattu jakelun ulkopuolelle.

Saako suojakäsineitä hoitotarvikejakelusta?

Ei pääsääntöisesti. Suojakäsineet on rajattu jakelun ulkopuolelle kaikissa tarkastelemissamme ohjeissa. Hoivayksikössä ja kotihoidossa henkilökunnan käsineet maksaa työnantaja.

Mitä diabeetikko saa hoitotarvikejakelusta?

Hoitosuunnitelman mukaan verensokerimittarin ja -liuskat, lansetit, insuliiniruiskut, insuliinikynien neulat ja insuliinikynät. Tyypin 1 diabeetikot voivat saada kriteerien täyttyessä glukoosisensorit.

Saako verensokerimittarin ilmaiseksi ilman diabetesta?

Ei yleensä. Jos verensokeri on koholla ilman diabetesdiagnoosia, mittaustarvikkeet hankitaan itse, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ohjeessa ne on rajattu jakelun ulkopuolelle. Itä-Uudellamaalla poikkeuksena on lääkärin määräämä seuranta esimerkiksi kortisonihoidon aikana.

Montako verensokeriliuskaa saa?

Määrä riippuu hoitomuodosta. Pirkanmaan ohjeessa tyypin 1 diabeteksessa annetaan 36-56 liuskaa viikossa, tyypin 2 diabeteksen insuliinihoidossa 14-21 ja tablettihoidossa 0-10 liuskaa viikossa.

Saako riskijäteastian hoitotarvikejakelusta?

Usein ei. Itä-Uudenmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan ohjeissa neulankeräys- tai riskijäteastiat ovat tuotteita, jotka asiakas hankkii itse. Tarkista oman alueesi käytäntö.

Mihin käytetyt neulat viedään?

Apteekkiin. Pirkanmaan hyvinvointialueen ohjeen mukaan kaikki neulan sisältävät tuotteet kerätään kovaseinäiseen, suljettavaan astiaan, joka viedään apteekkiin erillään muusta lääkejätteestä.

Saako haavanhoitotuotteet ilmaiseksi?

Kroonisen tai kroonistumisvaarassa olevan haavan hoitoon kyllä, hoitosuunnitelman mukaan. Akuuttien ja lyhytkestoisten haavojen sekä leikkauksen jälkeisen haavanhoidon tuotteet hankitaan pääsääntöisesti itse.

Mitkä haavat hoidetaan ilman omavastuuaikaa?

Esimerkiksi Vantaan ja Keravan ohjeessa valtimo- ja laskimoperäiset haavat, painehaavat, traumaattiset säärihaavat sekä neuropaattiset ja diabeettiset jalkahaavat.

Tarvitaanko haavan huuhteluun keittosuolaa?

Jakeluohjeiden mukaan ei yleensä. Itä-Uudenmaan ohjeen mukaan huuhteluun soveltuu parhaiten juomakelpoinen, kehon lämpöinen vesi, ja Pohjois-Savon ohjeen mukaan keittosuolahuuhtelu ei ole kotona toteutettavassa haavanhoidossa tarpeen.

Miten hoitotarvikkeet tilataan?

Ensimmäisen tilauksen tekee usein hoitava yksikkö tai jakelu. Jatkotilaukset tehdään sähköisesti vahvalla tunnistautumisella, esimerkiksi Palse.fi- tai Maisa-palvelussa, tai puhelimitse. Kanava riippuu alueesta.

Mikä on Palse.fi?

Sähköinen palvelu, jossa näet sinulle tehdyn hoitotarvikejakelun suunnitelman ja tilattavissa olevat määrät ja teet tilauksen. Se on käytössä ainakin kahdeksalla hyvinvointialueella, ja Pohjois-Pohjanmaa ottaa sen käyttöön vuoden 2027 alussa.

Kuinka ajoissa hoitotarvikkeet pitää tilata?

Yleensä 2-4 viikkoa ennen kuin tarvikkeet loppuvat. Esimerkiksi Itä-Uusimaa pyytää yhteydenottoa 3-4 viikkoa ennen ja Etelä-Karjala vähintään kaksi viikkoa ennen.

Mistä hoitotarvikkeet noudetaan?

Alueesta riippuen Postin noutopisteestä tai pakettiautomaatista, alueen omasta noutokaapista tai apteekista. Vaipat, katetrit ja avannetuotteet toimitetaan monella alueella kotijakeluna.

Kuinka kauan pakettia säilytetään noutopisteessä?

Se vaihtelee. Esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Satakunnassa tarvikkeet on noudettava viiden vuorokauden kuluessa ja Pirkanmaalla seitsemän vuorokauden kuluessa.

Voiko omainen tilata hoitotarvikkeet puolesta?

Voi, kun puolesta asioinnista on sovittu. Käytössä on esimerkiksi Suomi.fi-valtuudet tai alueen suostumuslomake. Tilauksessa tarvitaan yleensä tuotteen nimi, REF-numero ja määrä.

Mikä on REF-numero?

Tuotteen tilausnumero, jolla jakelu tunnistaa oikean tuotteen. Se löytyy tuotepakkauksesta, usein viivakoodin läheltä, sekä hoitotarvikesuunnitelmasta.

Onko hoitotarvikejakelulla aukioloajat?

Monella alueella kiinteistä aukioloista on luovuttu, ja tarvikkeet tilataan ennakkoon ja noudetaan noutopisteestä. Puhelin- ja asiointiajat löytyvät oman alueen jakelusivulta.

Mikä hoitotarvikejakelussa muuttuu vuonna 2026?

Jakelu keskitetään ja tilaukset siirtyvät sähköisiksi. Satakunta keskitti jakelun 5.1.2026, Pohjois-Savo siirsi toimitukset Postin noutopisteisiin kesäkuun loppuun mennessä, ja Keski-Suomi yhtenäistää käytäntöjään viiden muun alueen kanssa.

Poistuuko hoitotarvikkeiden maksuttomuus?

Ei. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue korosti huhtikuussa 2026, että pitkäaikaissairauksien hoitotarvikkeet säilyvät maksuttomina, vaikka käytäntöjä yhtenäistetään.

Saako palvelutalon asukas hoitotarvikkeita?

Saa. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asukas voi saada henkilökohtaiset hoitotarvikkeensa jakelusta. Henkilökunnan työssä tarvitsemat tuotteet, kuten käsineet ja esiliinat, maksaa toimintayksikkö.

Kuka maksaa hoitotarvikkeet laitoshoidossa?

Pohjois-Savon ohjeen mukaan laitos- ja osastohoidossa käytetyt tarvikkeet kuuluvat hoitopäivän hintaan, ja ne tilaa ja maksaa hoitava yksikkö.

Saako omaishoitaja hoitotarvikkeita?

Hoidettava saa hoitosuunnitelman mukaiset tarvikkeet jakelusta, ja omaishoitajaa voidaan opastaa niiden käytössä. Omaishoitajan omat suojaimet ja perushoidon tuotteet hankitaan pääsääntöisesti itse.

Mitä teen, jos tarvikkeet eivät riitä?

Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, joka määrittää tarvikkeiden määrän ja tekee tarvittaessa uuden lähetteen. Esimerkiksi diabetestarvikkeiden määrää voidaan Itä-Uudenmaan ja Pirkanmaan ohjeiden mukaan tilapäisesti lisätä, jos lääkehoito muuttuu tai syynä on infektio tai näkövamma.

Voinko valittaa hoitotarvikepäätöksestä?

Voit ensin keskustella hoitavan yksikön kanssa. Tyytymättömänä hoitoosi voit tehdä potilaslain mukaisen muistutuksen. Esimerkiksi Pohjois-Savon ohjeessa mainitaan myös oikaisuvaatimuksen mahdollisuus.

Mitä tapahtuu hoitotarvikkeille, jos muutan?

Jakelusta vastaa se alue, jonka terveyspalveluja käytät. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan ohjeiden mukaan jakelu siirtyy uudelle alueelle, kun vaihdat terveysaseman sinne. Kerro muutosta ajoissa, jotta toimitukset eivät katkea.

Saako hoitotarvikkeita matkoille?

Rajoitetusti. Esimerkiksi Pirkanmaalla voi saada matkakatetreja noin kuukauden tarpeen vuodessa. Ylimääräisiä insuliinikyniä ei Itä-Uudenmaan ohjeen mukaan luovuteta, mutta matkoille voidaan poikkeuksellisesti antaa kertakäyttöruiskuja.

Mitä eroa on hoitotarvikkeilla ja apuvälineillä?

Hoitotarvikkeet ovat kulutustarvikkeita, jotka luovutetaan käyttäjälle. Apuvälineet, kuten rollaattorit ja pyörätuolit, lainataan apuvälinepalveluista, ja niistä säädetään erikseen.

Mistä löydän oman alueeni hoitotarvikejakelun?

Tämän artikkelin taulukossa on kaikkien 21 hyvinvointialueen ja Helsingin jakelusivut. Voit myös kysyä omalta terveysasemaltasi.

Mistä voin ostaa hoitotarvikkeita itse?

Hoitotarvikkeita myyvistä verkkokaupoista ja apteekeista. Verkkokaupasta saa esimerkiksi vaipat, tippasuojat, pesukintaat, suojakäsineet, riskijäteastiat, laastarit ja haavasidokset kotiin toimitettuna, myös yritys- ja hoivayksikkötilauksina.

Yhteenveto

Hoitotarvikejakelu on lakisääteinen ja maksuton palvelu pitkäaikaisesti sairaille. Lähtökohtana on vähintään kolme kuukautta kestänyt, lääketieteellisesti todettu sairaus sekä ammattilaisen lähete ja hoitosuunnitelma. Diabetes-, dialyysi- ja avannepotilaat voivat saada tarvikkeet heti.

Jakelusta saa sairauden hoitoon tarvittavat tarvikkeet, mutta ei perushoidon ja hygienian tuotteita. Kaikissa tarkastelemissamme viidessä jakeluohjeessa suojakäsineet, pesutuotteet, tippasuojat ja poikkilakanat hankitaan itse, ja useimmissa myös vuodesuojat, laastarit, tukisukat ja riskijäteastiat.

Määrät perustuvat yksilölliseen tarpeeseen, ja tarvikkeita annetaan tavallisesti kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Merkkiä ei voi valita vapaasti, koska jakelussa käytetään kilpailutettuja tuotteita.

Käytännöt muuttuvat nopeasti. Jakelu keskitetään, tilaukset siirtyvät sähköisiksi, ja nouto tapahtuu yhä useammin Postin noutopisteestä. Tilaa siis ajoissa ja tarkista oman alueesi ohjeet yllä olevasta taulukosta.

Lähteet

• Finlex: Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (24, 25 ja 29 §)
• Finlex: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 (5 §)
• Finlex: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (10 §)
• Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto: Terveyskeskusten hoitotarvikejakelu (kuntainfo 2013)
• Kuntaliitto: Hoitotarvikejakelun tueksi tarvitaan valtakunnallisia soveltamisohjeita (2022)
• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: Maksuttomien hoitotarvikkeiden ja -välineiden jakeluohje
• Pirkanmaan hyvinvointialue: Hoitotarvikepalvelun kriteerit ja yleisohje ja hoitotarvikkeiden sivu
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelu (2023)
• Pohjois-Savon hyvinvointialue: Asiakkaalle maksuttomien hoitotarvikkeiden kriteerit
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue: Hoitotarvikejakelun yleisohje (2024)
• Kymenlaakson hyvinvointialue: Hoitotarvikkeet
• Keski-Suomen hyvinvointialue: Hoitotarvikkeiden jakelukäytänteet yhtenäistetään (16.4.2026)
• Satakunnan hyvinvointialue: Maksuttomat hoitotarvikkeet tilataan jatkossa puhelimitse tai sähköisesti (7.1.2026)
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue: Pohteen hoitotarvikejakelun käytännöt muuttuvat (15.5.2026)
• Kainuun hyvinvointialue: Hoitotarvikepalvelu uudistuu (2.12.2024)
• Hyvinvointialueiden ja Helsingin hoitotarvikejakelun sivut, ks. taulukko yllä